Yhden päivän tiukka matkaopas Lontooseen – part I, makujen moninaisuus

Englannin ja Yhdistyneen-Kuningaskunnan pääkaupunkiin on helppo tulla. Paikka on jonkinlainen lentoliikenteen hubi ja tarkanmarkan matkaaja löytää edestakaiset lennot The Smokeen kuudellakympillä. Suosimani lentoyhtiö pitää muuten alennusmyyntejä 12. helmikuuta asti, mikä luo oivan tilaisuuden varata menopaluujakkara keväiselle virkistäytymiselle esimerkiksi juuri Lontooseen. En kuitenkaan saa kyseiseltä lentoyhtiöltä vielä cashpointseja namedroppauksesta, joten jätän puffauspuheet tähän ja yhtiön identiteetin lukijan kekseliäisyyden varaan.

Kaupungin ytimessä matkaajaa odottaa nykyajalle tyypillinen mahdollisuuksien ja houkutusten äärettömyys. On mielenterveydelle hyväksi sisäistää ajatus, ettei kaikkea ole mahdollista nähdä. Kognitiivisesti haastavissa tilanteissa on syytä pitää ensinnäkin perusasioista huolta ja toiseksi valita vain joku lähestymiskulma ja lähteä toteuttamaan suunnitelmaa. Näinpä päätin Guildford-Lontoo välillä junassa istuessani ryhtyä rakentamaan Lontoon-reissuamme ensimmäisen ruokailun ympärille. Päädyin kysymään neuvoa maassa opiskelevalta, kulinarismiin taipuvaiselta ystävältäni LM:ltä. Hän antoi muutaman vinkin, joita komppasi erityisesti jälkiruokiin erikoistunut, itsekin hiljattain Lontoossa vieraillut ystäväni LN.

Mistä tiedät, että kyseessä on stock photo? Siitä, että Big Ben on paraikaa vuosia kestävässä remontissa ja täysin huputettuna. Kellotorniharrastajan kannattaa lykätä reissua neljällä vuodella.

Lontoossa on varsin toimiva metrojärjestelmä, jonka hyödyntäminen suurkaupunkia kolutessa on välttämättömyys. Mikäli olet tottunut katselemaan vain Helsingin metrokarttaa, saattaa metrolinjojen labyrintti tuntua aluksi vaikeaselkoiselta. Metroasemien seinillä on kuitenkin hyvin kookkaita linjakarttoja, mikäli olet analogisen metodin kannattaja. Digivaihtoehtona voin varauksetta suositella Google Mapsia, joka osaa nykyään julkisten reitit ja laskee nopeimman vaihtoehdon. Vinkkimiesten tiedoista voimaantuneena lähdin päättäväisesti metrotunneliin johdattamaan muutamasta opiskelukaveristani koostuvaa seuruetta kohti Lontoon luoteisosassa sijaitsevaa Camden Townia.

Camdenissa maanalaisesta nousevaa turistia tervehtii eläväinen katunäkymä, jossa ihmisvilinän seasta pilkottavat kauppiaiden piraattituotteet ja päiden yläpuolella seiniä koristavat giganttiset muraalit. Lukuisten väärennösten kaupittelu keskellä läntistä suurkaupunkia sai seurueeltamme osakseen ihmetystä. Miten täällä voidaan myydä tätä kamaa, jonka on tottunut mielessään assosioimaan Merekeskukseen? Jälkikäteinen googlailu paljasti, että ongelma on ilmeisesti pitkäaikainen ja poliisi tekee säännöllisesti ratsioita, joissa viedään rekkalasteittain muotiväärennöksiä tuhottavaksi. Ilmeisen hyvin kauppa kuitenkin käy, kun katteet riittävät nostamaan Hydran päät aina uudelleen kojujen kadunvartisiin telineisiin.

Swag.

Lounaspaikaksi valikoitunut KERB Camden ei ole yksittäinen ravintola, vaan 34 steet food -paikan kollektiivi, jonka makunystyröitä stimuloivien elämysten juuret ovat ympäri maailman. Lähes kaikista pallon kolkista on jotakin. Monessa kojussa on tarjolla maistiaisia, jottei sikaa tarvitse ottaa lautaselle maistamatta. Jos maistiaisia ei ole tarjolla, niitä saa pyytämällä tai empimällä ostopäätöstä. Miellyttävästi valmistusprosessi tapahtuu kokonaan aivan asiakkaan silmien edessä.

KERB Camden kätkee suloihinsa myös kokeilemisen arvoisen jälkiruokatehtailijan Chin Chin Labsin. Vuodesta 2010 vanhassa kondomikaupassa operoinut nestemäisellä typellä jäätelönsä valmistava putiikki on syystä kovassa huudossa. Sisään astuessa saattaisi luulla kävelleensä johonkin teolliseen ympäristöön, johon on laitettu myyntitiski ja sen toiselle puolelle kahvilan pöytiä. Pajan puolella jäätelömestari vetää valtavasta vivusta, kuuluu ääntä ja sauhuaa ja seuraavassa hetkessä edessäsi on mitä verratonta jäätelöä. Se on aromikasta, tekstuuriltaan äärimmäisen sileää ja noh, sulaa suussa kuten muukin jäätelö. Muttei ole kuin kaikki jäätelöt – käy kokeilemassa. KERB Camdenille annan kokonaisuutena erittäin lämpimän suosituksen.

Mestari työssä.

Chin Chin!

Elä hetket uudelleen tallennettujen Snap-tarinoiden avulla!

Vatsa täynnä ja hymy huulilla on helppo havainnoida ympäristöä. Mitä Lontoon reissulla tapahtui puolen päivän jälkeen? Se jää seuraavan postauksen varaan, mutta kaikille Sherlock Holmeseille olkoon tässä kuvassa pieni vihje.

FIN, NZ, CAN.